ISIS-palautukset – Kansallinen turvallisuus ensin

Al-Holin leirillä olleita ISIS-terroristeja ja heidän lapsiaan on jälleen palautettu Suomeen. Tälläkin kertaa palautuslennon saavuttua asiasta nousi hyvin mustavalkoinen julkinen keskustelu. Se on jokseenkin ymmärrettävää, vaikka asia ei tietenkään ole yksinkertainen. Esitän nyt oman analyysini tilanteesta, jotta ISIS-terroristeihin ja heidän perheidensä palautuksiin liittyvä keskustelu saadaan nytkähtämään eteenpäin.

Pohjimmiltaan al-Hol-palautuksia koskevassa kiistelyssä kyse on moraalisesta pohdinnasta, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Olen määritellyt kaksi analyysiani ohjaavaa reunaehtoa, joista ensimmäistä määrittää oikeusvaltioperiaate ja toista ulkoministeriön julkisuuteen kertomat tiedot. Jos jompikumpi niistä osoittautuu epätodeksi, täytyy tehdä uusi pohdinta. Tässä analyysissä käytetyt reunaehdot ovat:

1. Al-Holin leirillä olevat suomalaislapset eivät ole vastuussa vanhempiensa rikoksista.
2. Al-Holin leiriä hallinnoivan kurdihallinnon ehto lasten palauttamiselle oli, että myös äidit lähtevät mukaan.

Itse pidin ideaalina ratkaisua, jossa lapset palaavat Suomeen ja vanhempansa jäävät tuomiolle Syyriaan. Ideaaliratkaisu ei kuitenkaan ollut mahdollinen, koska kurdihallinto haluaa hyvin ymmärrettävästi eroon alueellaan olevista sotarikollisista. Jäljelle siis jäi kaksi mahdollista toimintalinjaa, jotka ovat:

1. Suomalaisten turvallisuutta varjellaan jättämällä täysi-ikäiset ISIS-terroristit al-Holin leirille oman onnensa nojaan. Sivullisiksi uhreiksi jäävät alaikäiset Suomen kansalaiset, joita ei voida pitää vastuullisina ISIS:n tekemisistä.
2. Al-Holin leirillä olevat alaikäiset suomalaiset tuodaan Suomeen heidän tai vanhempiensa Suomen sisäiselle turvallisuudelle aiheuttamasta uhasta huolimatta.

Näiden kahden skenaarion lisäksi on syytä tunnistaa tunnistaa myös toissijaiset tekijät julkista keskustelua hallitsevien mielipiteiden taustalla. Kyse ei siis ole vain lasten pelastamisesta tai pelastamatta jättämisestä, tai suomalaisten turvallisuuden parantamisesta tai heikentämisestä. Jokainen tällaista yksinkertaistusta esittävät jättää hyvin olennaisia tekijöitä analyysin ulkopuolelle.

Ensinnäkin, konsuliavun eväämistä vaativa todennäköisesti kokee ISIS-terroristien auttamisen epäoikeudenmukaiseksi, sillä konsulikyydillä ei haeta ulkomailta sen enempää kuolemansairaita kuin kuolleitakaan. Toisekseen, Suomessa sosiaaliviranomaiset voivat ottaa lapset huostaan esim. vanhempien alkoholiongelmien takia, mutta lapsensa ISIS-kalifaattiin raiskattaviksi ja jihadistikoulutukseen vieneet eivät näytä menettävän lastensa huoltajuutta. Kun Suojelupoliisi on arvioinut ISIS:n alueilta palaavat turvallisuusuhaksi, moni varmasti kysyy, voidaanko ekstremistejä palkita lastensa ottamisesta juridisiksi ihmiskilviksi? Ja kuka haluaa mahdollisesti vuosia jihadismiin aivopestyn nuoren oman lapsensa koululuokalle?

Toisaalta konsuliapua puoltavat varmasti näkevät, ettei alaikäisiä voi jättää al-Holin leirin epäinhimillisiin oloihin vain vanhempiensa tekemien rikosten tai virheiden takia. Heidän mielestään palaajien määrä on varsin pieni, eikä palaajien de-radikalisointi ole mahdotonta tai julkisen talouden kohtalonkysymys. Viranomaiset eivät myöskään voi oikeusvaltioperiaatetta rikkomatta poiketa laissa asetetuista velvoitteista vain ministerin, virkamiehen tai kansalaisen subjektiivisen näkemyksen perusteella.

Mielestäni kaikki nämä argumentit tulee ottaa julkisessa keskustelussa huomioon. Toivon jokaiselle asiaa miettivälle malttia pohtia näitä nyansseja ja viisautta ymmärtää myös toisella tavalla ajattelevien näkemyksiä.

On myös syytä muistaa, että epäoikeudenmukaiselta tuntuvan konsuliavun evääminen ei estä Suomen kansalaisuuden omaavia ISIS-terroristeja lapsineen tulemasta Suomeen. Ongelma todennäköisesti vain siirtyy tuonnemmaksi sillä erotuksella, että tulijat ovat entistä radikaalimpia.

Al-Hol-palautuksiin liittyvät yksityiskohdat eivät siis ole yksiselitteisiä sen enempää oikeudellista, moraaliselta kuin eettiseltäkään kannalta. Eivät siitä huolimatta, että kalifaattia rakentamaan lähteneiden aikuisten toimintaa on syytä pitää tuomittavana.

Kaikesta huolimatta, en itse voi pitää alaikäisiä vastuullisina vanhempiensa teoista, enkä ole valmis uhraamaan tuota periaatetta edes näiden täysi-ikäisten ISIS-terroristien aavikolle jättämiseksi. Vaikka allekirjoitan kaikki palautuksiin liittyvät ongelmat, painaa kaltaiseni individualistin vaa’assa enemmän alaikäisen ja oikeustoimikelvottoman Suomen kansalaisen oikeus saada valtiovallalta lakiin perustuvaa suojelua. Toki pitää muistaa, että tällaisen linjauksen pitää johdonmukaisesti koskea kaikkia ulkomailla hengenvaaraan joutuvia alaikäisiä. Myönnän auliisti, etten tiedä, millaisen matopurkin tuo linjaus avaa tulevaisuutta silmällä pitäen. Otan ehdotukseeni liittyvän rakentavan kritiikin mielelläni vastaan.

Jos ja kun ministeri sekä virkamiehet ovat toimineet lain puitteissa, jättäisin heidän syyttelyn toistaiseksi vähemmälle. Todellisia syyllisiä tilanteeseen ovat ISIS:n kalifaattia rakentamaan lähteneet aikuiset. He ovat tietoisesti osallistuneet terroristiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on lopettaa länsimainen demokratia, oikeusvaltio ja itsenäinen Suomi sellaisena, kuin me ne tunnemme.

Ainoallakaan kalifaattiin matkanneella aikuisella ei ole tekosyytä, jolla vapautua vastuustaan ISIS:n julmien sotarikosten mahdollistajana. ISIS:n terroristit ovat räjäyttäneet vauvoja, heittäneet homoja talojen katoilta kuolemaansa, polttaneet sotavankeja elävältä, katkoneet kauloja, aivopesseet lapsista murhaajia ja tehneet paljon muutakin sellaista, mitä kukaan normaali ihminen ei edes halua tietää. Tämän jokainen kalifaattia rakentamaan lähtenyt tiesi jo kauan ennen lähtöään. Elinkautinen vankeus on kevyin rangaistus, mikä tällaisen terroristijärjestön toimintaan osallistumisesta tulee langettaa.

Harmillisesti lainsäädäntömme ei ole terrorismirikosten suhteen ajan tasalla, vaikka sen korjaamiseksi on ollut vuosikausia aikaa. Koska tästä vastuussa ovat kaikki viime vuosina hallituksessa olleet puolueet, ei myöskään puoluepoliittinen sormella osoittelu liene erityisen hedelmällistä. Onkin parempi keskittyä korjaamaan lainsäädäntöä niin, että se jatkossa palvelee paremmin suomalaisten oikeudenmukaisuuskäsitystä.

Rikoslaista löytyy pykälät terroristisiin rikoksiin ja niiden valmisteluun osallistumisesta, mutta pykälien soveltuvuus al-Holista palaavien naisten tuomitsemiseen on kysymysmerkki. Sama koskee maanpetosta tai valtiopetosta, joiden tunnusmerkit eivät nykyisen lainsäädännön puitteissa välttämättä täyty ilman luovaa laintulkintaa. Pahimmillaan saattaa käydä niin, ettei Suomeen palaavia ISIS-terroristeja saada tuomittua, ellei heidän voida osoittaa henkilökohtaisesti tehneen rikoksia. Vaikka on todennäköistä, että ISIS-vaimot ovat pitäneet orjia ja osallistuneet ihmisoikeusrikkomuksiin, asioiden toteen näyttäminen on todennäköisesti mahdotonta.

Näistä syistä johtuen on selvää, että lainsäädäntöämme tulee korjata. Jätän lain muotoilun lainoppineiden tehtäväksi, mutta mielestäni maanpetoksen tunnusmerkkeihin tulee lisätä terroristiorganisaatiossa vapaaehtoisesti toimiminen. Lakia uudistaessa tulee myös pohtia mahdollisuus perua kansalaisuus esimerkiksi ei-syntyperäisiltä suomalaisilta, täsmentää karkotuskäytäntöjä, lastensuojelun perusteita sekä muita asiaan liittyviä yksityiskohtia.

Vaikka onkin raivostuttava ajatus, ettei kalifaatista palaavia naisia saada tuomittua, olisi vakava virhe tinkiä oikeusvaltioperiaatteesta terroristien takia. Jos olemme valmiita ohittamaan lait kollektiivisen turvallisuudentunteen nimissä, meistä kansalaisista tulee vain pelinappuloita pelissä, jota ei ohjaa oikeusvaltioperiaate vaan lynkkausjoukkojen kilpahuuto. Sellainen menettely kuuluu kalifaattiin, ei Suomeen.

Niinpä keskinäisen riitelyn sijaan on tärkeämpää keskittyä uudistamaan lainsäädäntöämme niin, että jatkossa terroristijärjestöjen toimintaan kotimaassa tai ulkomailla osallistuneet aikuiset saadaan tuomiolle. Vain sillä tavalla terroristijärjestöjen uhrit voivat saada oikeutta, terroristit saadat tuomionsa ja Suomi pysyä vapaana länsimaisena demokratiana sekä oikeusvaltiona.

Tämä blogi on alunperin julkaistu Uudessa Suomessa: ISIS-palautukset – Kansallinen turvallisuus vs. alaikäisten oikeudet | Uusi Suomi Puheenvuoro