Mikä on kylmää kyytiä ja kenelle?
Tämä blogi on julkaistu alunperin osoitteessa verkkouutiset.fi.
Hallitusohjelmaneuvottelijoiden varmistuttua vasemmisto kävi välittömään vastahyökkäykseen demagogian peitset tanassa. ”Kylmää kyytiä!”, vaikersivat SDP:n Matias Mäkynen, vasemmistoliiton Li Andersson, vihreiden Maria Ohisalo, SAK:n Jarkko Eloranta ja valtava lauma vasemmistoaktivisteja. (Twiitit alla.)
Tuomiopäivän vuvuzelojen puhaltelijoiden mukaan kylmää kyytiä oli luvassa ainakin heikoimmassa asemassa oleville, ihmisoikeuksille, ilmastolle, ihmisille, eläimille, luonnolle, työttömille, palkansaajille, lapsille, vanhuksille! Kukaan ei ole turvassa! Tästä tulipunaisilla krokotiilinkyyneleillä kuorrutetusta sontakakusta jäi puuttumaan vain Antti Rinteen kirsikka työttömille annettavista niskalaukauksista.
Mutta mikä lopulta on kylmää kyytiä ja kenelle?
Esimerkiksi takertuminen vanhakantaiseen työmarkkinamalliin. Kuinka moni on menettänyt haaveensa, perheensä ja koko elämänsä työttömyydelle vain siksi, että Suomi on kirottu planeetan typerimmällä ammattiyhdistysliikkeellä? Se on aidosti kylmää kyytiä sadoilletuhansille ahkerille suomalaisille, jotka haluaisivat elättää itsensä omalla työllään.
Entäs se alati paisuva 10 miljardin euron krooninen alijäämä, johon Sanna Marinin hallitus meidät syöksi? Kylmää kyytiä erityisesti tuleville, jopa vielä syntymättömille sukupolville. Ja ei, pysyvää alijäämää ei voi selittää väliaikaisilla kriiseillä.
Kylmää kyytiä vanhuksille tarjosi hoitajamitoituksen nosto. Kokoomus yritti varoittaa seurauksista, mutta vasemmistohallitus potki laput silmillä systeemin korjauskuntoon. Seurauksena hoitajapulan paheneminen, tuhansia hoivapaikkoja tyhjillään ja tuhansia vanhuksia vailla ansaitsemaansa huolenpitoa.
Oppivelvollisuusiän nostaminen, kylmää kyytiä koululaisille, oppimisrauhalle ja opettajille. Oli ilmiselvää, etteivät koulupudokkaiden ongelmat ratkea oppivelvollisuutta pidentämällä, vaan aikaisemmalla puuttumisella ongelmien juurisyihin. Opettajakunta aneli Sanna Marinin hallitusta käyttämään uudistukseen varatut rahat fiksusti, mutta turhaan.
Entäs sote-uudistus? Länsi-Uudenmaan sote-alueen kasaamista sisältä tarkkailleena uskallan väittää, että tämän katastrofin myötä kylmää kyytiä tulee ihan koko Suomelle. Ylimääräinen hallintokerros, vanhat prosessit, kiireessä tehdyt ICT-integraatio, in house -järjestelyiden riivaama hankintaketju. Ystävät hyvät, sote-uudistuksen ongelmista ei ole nähty kuin vasta ensimmäiset tahdit.
YEL-uudistus, uudet veromuodot, uhkailu omaisuusverolla, työmarkkinasääntelyn kiristämisellä, yritysverotuksen nostolla ja muu vasemmistohallituksen hampaiden välistä sihisevä yritys- ja yrittäjäviha. Kylmää kyytiä yrittäjille, elinkeinoelämälle ja kaikille ahkerille suomalaisille.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kun tämän kaiken päälle laitetaan sakkaava rakennus- ja asuntomarkkina sekä muutenkin heikko talousennuste, niin mikä on lopputulos? Niinpä.
Suomalaista politiikkaa on vuosikymmenien ajan leimannut toimettomuus, pelkuruus ja johtajuuden puute. Niiden seurauksena Suomi on kestämättömällä uralla. Siksi porvarihallituksen on saatava isoja muutoksia aikaan punakoneen mekastuksesta ja uhkailusta huolimatta. Ellei rakenneuudistuksia tehdä, niin luvassa on ennen näkemättömän kylmää kyytiä.