Uskonnot ulos kouluista ja julkishallinnosta

Tämä blogi on julkaistu alunperin osoitteessa puheenvuoro.uusisuomi.fi.

Joulun alla käytiin taas perinteikäs keskustelu tunnustuksellisen kristillisyyden tuomisesta peruskouluihin. Asiassa ei ole jossiteltavaa: Tunnustuksellisella uskonnon opetuksella ja poliittisilla aatteilla ei ole paikkaa peruskoulujen lukujärjestyksissä, piste.

Minun kohdallani koko keskustelu lähti tänä vuonna mentalisti Pete Poskiparran twiitistä, jossa kertoi, ettei häntä häiritse kouluissa esitettävät seiminäytelmät tai laulettavat jouluvirret. Tämä asia on kuitenkin filosofinen ja periaatteellinen, joten sen tutkiminen pelkästään omasta subjektiivisesta vinkkelistä on laiskaa ja jopa vahingollista. En minäkään usko, että lapsi turmeltuisi enkelilauluista tai seiminäytelmistä, mutta jos yksi uskonto luiskahtaa koululaitoksen ovesta sisään, jää se raolleen kaikille uskonnoille ja aatteille. Niinpä yhdenvertaisuus ja uskonnonvapaus toteutuukin parhaiten, kun varmistamme, ettei julkishallinto toimi minkään uskonnon välittäjänä.

Moni vastasi kommenttiini varsin tutuilla argumenteilla. Ensimmäinen klassikko on, että jos kristinusko hävitetään kouluista, jää jäljelle uskonnollinen tyhjiö, joka täyttyy esimerkiksi islamilla tai jopa islamismilla. Allekirjoitan toki väitteen suomalaisen evankelisluterilaisuuden ylivertaisuudesta konservatiiviseen islamiin verrattuna, mutta silti kyseessä on niin sanottu väärä dikotomia eli väärä vastakkainasettelu. Yhden uskonnon poistaminen kouluista ei johda juuri toisella uskonnolla täyttyvään tyhjiöön, vaan kasvavaan sekularismiin, kuten Suomessa ja niin monessa muussa maailman onnellisimmassa ja kehittyneimmässä maassa on käynyt. Tilastotiede ei yksinkertaisesti tue väitettä siitä, että maallistunut yhteiskunta olisi erityisen altis ääriuskonnolliselle käännytykselle vaan päin vastoin, maallistuminen tekee yhteiskunnista immuuneja islamismin kaltaiselle ääriuskonnollisuudelle. Ja vaikkei tekisikään, niin koulujen ydintehtävä on edelleenkin sivistää nuoria, ei toimia ideologioiden taistelutantereena.

Toinen kestoväite on, että olemassa olevilla perinteillä on jokin itseisarvo, joten niiden säilymistä tulee tukea valtion taholta. Minusta tällainen haaveilu kuulostaa enemmän Saudi-Arabian kaltaisista teokratioista tutulta mentaliteetilta, ei länsimaiseen sivistysvaltioon kuuluvalta aatteen- ja uskonnonvapaudelta. Ja tosiasia muutenkin on, että perinteet muuttuvat jatkuvasti. Älkää hetkeäkään kuvitelko, että joulunne olisi samanlainen kuin vielä 50 tai 100 vuotta sitten. Vaikka joitain perinteitä on säilynyt pidempään, on iso osa jo vaipunut unholaan ja korvautunut uusilla. Ympäröivän todellisuuden säilyttäminen juuri nykyisellään on yksinkertaisesti mahdotonta, eikä ainakaan koululaitosta tule ottaa taantumuksen ja konservatismin esitaistelijaksi, siellä opiskelevien lasten kun on pärjättävä nimenomaan tulevaisuudessa, ei menneisyydessä.

Haluaisin myös huomauttaa mitä ystävällisimmin, että minä pidän itse tärkeäksi kokemani aatteelliset perinteet hengissä omalla vaivannäölläni. Minusta olisi väärin, jos valtiovalta alkaa käyttää yhteisiä resurssejamme juuri minun aatteellisen perinteeni pakottamiseen ja ylläpitämiseen, joten toivon tietysti kaikilta muiltakin samanlaista huomaavaisuutta. Jos siis pidät esimerkiksi kristillisiä perinteitä ehdottomasti säilyttämisen ja lapsillesi siirtämisen arvoisina, niin toivottavasti näet asian eteen itse vaivaa sen sijaan, että yrität valjastaa veronmaksajat ja koululaitoksen tekemään sitä työtä, mikä kuuluu meille vanhemmille.

Muutenkin ihmettelen, miten niin moni valtion holhouksen ikeestä pois haluava kuitenkin haluaa valtion holhouksen ikeeseen? Jos haluan keskushallinnon pois ihmisten makuuhuoneista, niin lienee ilmiselvää, miksi haluan kirkon pois luokkahuoneista? Erityisesti sellaisen kirkon, joka valtion suopealla avustuksella on perinteisesti polkenut mm. seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksia, ja jatkaa myyräntyötään tähän päivään asti? Kirkon sisällä karsastetaan edelleen naispappeja ja joulun alla sopivasti uutisoitiin, kuinka evankelisluterilainen kirkko kannustaa lähimmäisenrakkauteen jakamalla varoituksia homopareja vihkineille papeille.

Jos vaikkapa missään ministeriössä tulisi ilmi tällaisia tasavertaisten oikeuksien laiminlyöntejä, niin vastuulliset olisivat raastuvassa alta aikayksikön. Mutta naisia ja homoja saa edelleen potkia päähän yhteiskunnallisia erityisoikeuksia nauttivassa ja valtion kanssa naimisissa olevassa kirkkolaitoksessa, miksi? Minusta tällainen valehtelu, mustamaalaaminen, kiusaaminen ja sosiaalinen eristäminen on täydellista kaksinaismoraalia instituutiolta, joka väittää itseään laupeuden ja lähimmäisenrakkauden sanansaattajaksi.

Ikävä kyllä aivan liian moni suomalainen tuntuu tällaisissa keskushallinnon aatteellista puolueettomuutta käsittelevissä keskusteluissa olevan moraalisesti kestämättömällä pohjalla. Ei esimerkiksi ole kauaa siitä, kun erilaiset uskonnollisen konservatismin esitaistelijoiksi nousseet persut valittivat tamperelaisen koulun sallineen persujen mustamaalaamisen. Silloin kyllä ymmärrettiin, että aatteellinen vaikuttaminen peruskoulussa on väärin, mutta jotenkin kelkka kääntyy aina kevät- ja joulujuhlien alla, kun julkinen keskustelu kristillisten perinteiden tuputtamisesta jatkuu. Toisaalta vasemmistolaiset kyllä kapinoivat koulujen kristillisiä perinteitä vastaan, mutta eivät kykene ulottamaan kritiikkiään kouluissa jaettavaan feministipropagandaan, jota konservatiivit puolestaan vaativat pois kouluista.

Näiden ryhmien välillä ei ole muuta eroa kuin se, minkä aatteen he haluavat osaksi kouluopetusta. Minä taas en halua kumpaakaan ääripäätä tuputtamaan omaa asiaansa lapsille, vaan haluan pitää koulun aatteellisesti mahdollisimman neutraalina. Katson, mielestäni perustellusti, että oma näkemykseni on tässä asiassa johdonmukainen ja edellä mainituista syistä kaikki uskonnollinen perinne jumalanpalveluksineen, virsineen, uskontunnustuksineen ja muine tunnustuksellisine elementteineen tulee poistaa niin peruskouluista kuin muualtakin julkishallinnosta. Uskonnot ja niiden dogmit tulee julkishallinnossa korvata analyyttisellä keskustelulla ja todennettavissa olevilla faktoilla.

Enkä malta olla muistuttamatta, näin vuoden viimeisenä päivänä, että yksi parhaimmista tavoista vaikuttaa Suomen maallistumiskehitykseen on erota kirkosta ja viedä kirkkolaitokselta rahallinen tuki. Se ei tarkoita uskosta, hengellisyydestä, kummeudesta, avioliitoista, hääjuhlista tai perinteistä luopumista. Se tarkoittaa vain vallan viemistä yhdeltä aatteelliselta monoliitilta, jolla sitä valtaa ei olisi koskaan pitänyt ollakaan.

Vanhempiensa päätöksellä kirkkoon liitetyllä lapsella on esimerkiksi velvollisuus osallistua aatteelliseen opetukseen ja maksaa kirkkolaitokselle veroja alaikäisenä tehdystä työstä. Edes vanhemmilla ei ole oikeutta lastensa omaisuuteen, mutta kirkkolaitoksella on. Ja jokainen uskossaan vahva voi kysyä itseltään, että mitähän se nasaretilainen puuseppä olisi sanonut siitä, että lapsilla maksatetaan kullattuja saarnastuoleja?

Ja tietysti, kirkosta erotessa pienituloinenkin säästää vuodessa satoja euroja, jotka voi halutessaan laittaa johonkin tehokkaampaan hyväntekeväisyyteen tai vaikka ihan omaan hyvinvointiin. Se päätös vain kannattaa tehdä ennen vuodenvaihdetta, koska tammikuussa eroava joutuu maksamaan kirkollisveroa vuoden loppuun asti.

Kaikesta huolimatta, hyvää alkavaa vuotta kaikille lukijoille, tukijoille, katsojille, kommentoijille, tykkääjille, jakajille ja kriitikoille!

https://twitter.com/TereSammallahti/status/1076079089788821506
http://worldhappiness.report/ed/2018/
https://whyevolutionistrue.wordpress.com/2018/03/20/the-2018-un-world-happiness-report-most-atheistic-and-socially-well-off-countries-are-the-happiest-while-religious-countries-are-poor-and-unhappy/
https://www.aamulehti.fi/a/201228321
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koululaisille-suunnattu-kirjahanke-herattaa-ihmetysta-kansanedustaja-pyysi-ministerilta-selitysta/6216472
https://www.ps-nuoret.fi/wp-content/uploads/2017/02/kirjepdf.pdf